Alankomaiden väestötiedot
- Väkiluku
- Mediaani-ikä
- Hedelmällisyysluku
- Elinajanodote
- Imeväis- ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus
- Kaupungistuminen ja väestötiheys
- [Lähteet ja lisätiedot]
Alankomaiden väkiluku (2026)
Katso reaaliaikaista väestötietoa, kaavioita ja trendejä: Alankomaiden väkiluku
Mediaani-ikä
Mediaani-ikä Alankomaissa on 41,5 vuotta (2026).
Hedelmällisyys Alankomaissa
Kokonaishedelmällisyysluku 2,1 edustaa uusiutumistason hedelmällisyyttä: keskimääräistä lasten määrää naista kohden, joka tarvitaan, jotta kukin sukupolvi korvaa itsensä täysin ilman kansainvälistä maahanmuuttoa. Alle 2,1:n arvo johtaa alkuperäisväestön vähenemiseen.
Elinajanodote Alankomaissa
Katso myös: Maailman maat elinajanodotteen mukaan järjestettynä
Imeväis- ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus Alankomaissa
Alankomaiden kaupunkiväestö
Tällä hetkellä Alankomaiden väestöstä 88,9% on kaupunkiväestöä (16 398 959 ihmistä vuonna 2026)
Väestötiheys
Alankomaiden väestöntiheys vuonna 2026 on 547 asukasta neliökilometrillä (1 417 asukasta neliömaililla), laskettuna maa-alueen kokonaispinta-alasta 33 720 Km2 (13 019 neliömailia).
Alankomaiden suurimmat kaupungit väkiluvun mukaan
(sisältää kaupunginosat, piirit, kaupunkialueet jne.)
| Sija | Kaupunkialue | Väestöarvio (2025) |
|---|---|---|
| 1 | Amsterdam | 1 235 985 |
| 2 | Rotterdam | 1 023 590 |
| 3 | The Hague | 886 444 |
| 4 | Utrecht | 519 200 |
| 5 | Eindhoven | 288 852 |
| 6 | Leiden | 278 667 |
| 7 | Dordrecht | 265 349 |
| 8 | Haarlem | 215 404 |
| 9 | Tilburg | 202 735 |
| 10 | Heerlen | 197 633 |
| 11 | Nijmegen | 193 964 |
| 12 | Arnhem | 193 393 |
| 13 | Amersfoort | 188 879 |
| 14 | Almere | 187 277 |
| 15 | Breda | 180 033 |
| 16 | Groningen | 177 296 |
| 17 | Alkmaar | 173 147 |
| 18 | 's-Hertogenbosch | 145 567 |
| 19 | Zoetermeer | 137 440 |
| 20 | Apeldoorn | 136 166 |
| 21 | Enschede | 133 294 |
| 22 | Heemskerk | 132 601 |
| 23 | Maastricht | 128 912 |
| 24 | Zwolle | 121 590 |
| 25 | Leeuwarden | 96 596 |
| 26 | Helmond | 91 530 |
| 27 | Purmerend | 87 320 |
| 28 | Deventer | 85 875 |
| 29 | Hilversum | 85 858 |
| 30 | Gouda | 79 190 |
Katso myös
- Alankomaiden väkiluku
- Alankomaiden BKT (bruttokansantuote)
- Euroopan väestötiedot
- Maailman väestötiedot
- Väestötiedot
- Väkiluku
Lähteet
- Maailman väestönäkymät: Vuoden 2024 tarkistettu laitos – Yhdistyneiden kansakuntien väestöosasto
- Maailman kaupungistumisen näkymät – väestöosasto – Yhdistyneet kansakunnat
- GeoNames
- Yhdistyneiden kansakuntien tilasto-osasto
- Maailmanpankki
- Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)
Määritelmät
Väestöpyramidi
Väestöpyramidi (myös ”ikä-sukupuolipyramidi”) on graafinen esitys väestön iästä ja sukupuolesta.
Tyypit:
- Laajeneva – pyramidi, jolla on leveä pohja (suurempi prosenttiosuus ihmisiä nuoremmissa ikäryhmissä, mikä viittaa korkeaan syntyvyyteen ja hedelmällisyyteen) ja kapea huippu (korkea kuolleisuus ja matalampi elinajanodote). Se viittaa kasvavaan väestöön. Esimerkki: Nigerian väestöpyramidi
- Supistuva – pyramidi, jolla on kapea pohja (pienempi prosenttiosuus nuoria, mikä viittaa laskevaan syntyvyyteen, kun jokainen seuraava ikäryhmä on edellistä pienempi). Esimerkki: Yhdysvallat
- Vakaa – jossa väestön osuus on jokseenkin yhtä suuri kussakin ikäryhmässä. Väestö on vakaa, se ei kasva eikä vähene.
Vaiheet:
Huoltosuhde
Huoltosuhteita on kolmenlaisia: lastenhuoltosuhde, vanhuushuoltosuhde ja kokonaishuoltosuhde. Kaikki kolme suhdelukua kerrotaan yleensä sadalla.
Lastenhuoltosuhde
Määritelmä: 0–15-vuotiaiden väestö jaettuna 16–64-vuotiaiden väestöllä.
Kaava: ([0–15-vuotiaiden väestö] ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
Vanhuushuoltosuhde
Määritelmä: 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö jaettuna 16–64-vuotiaiden väestöllä.
Kaava: ([65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö] ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
Kokonaishuoltosuhde
Määritelmä: lastenhuoltosuhteen ja vanhuushuoltosuhteen summa.
Kaava: (([0–15-vuotiaiden väestö] + [65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö]) ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
HUOM: Huoltosuhde ei ota huomioon työvoimaosuutta ikäryhmittäin. Osa "työikäiseksi" lasketusta väestöstä saattaa todellisuudessa olla työtön tai työvoiman ulkopuolella, kun taas osa "huollettavasta" väestöstä saattaa olla työssä eikä välttämättä taloudellisesti huollettavana.