
Katso reaaliaikaista väestötietoa, kaavioita ja trendejä: Burundin väkiluku
Burundin mediaani-ikä on 16,6 vuotta (2026).
Kokonaishedelmällisyysluku 2,1 edustaa uusiutumistason hedelmällisyyttä: keskimääräistä lasten määrää naista kohden, joka tarvitaan, jotta kukin sukupolvi korvaa itsensä täysin ilman kansainvälistä maahanmuuttoa. Alle 2,1:n arvo johtaa alkuperäisväestön vähenemiseen.
Katso myös: Maailman maat elinajanodotteen mukaan järjestettynä
Tällä hetkellä Burundin väestöstä 15,4% on kaupunkiväestöä (2 262 700 ihmistä vuonna 2026)
Burundin väestöntiheys vuonna 2026 on 574 asukasta neliökilometrillä (1 486 asukasta neliömaililla), laskettuna 25 680 km²:n (9 915 neliömailin) maa-alan kokonaispinta-alasta.
(sisältää kaupunginosat, piirit, kaupunkialueet jne.)
| Sija | Kaupunkialue | Väestöarvio (2025) |
|---|---|---|
| 1 | Bujumbura | 1 246 960 |
| 2 | Gitega | 198 363 |
| 3 | Ngozi | 167 196 |
| 4 | Kayanza | 131 192 |
| 5 | Muyinga | 114 914 |
| 6 | Rumonge | 107 773 |
| 7 | Bubanza | 67 472 |
| 8 | Kirundo | 64 574 |
| 9 | Cibitoke | 61 232 |
| 10 | Giteranyi | 60 393 |
| 11 | Makamba | 56 142 |
| 12 | Nyanza Lac | 55 336 |
Väestöpyramidi (myös ”ikä-sukupuolipyramidi”) on graafinen esitys väestön iästä ja sukupuolesta.
Tyypit:
Vaiheet:

Huoltosuhteita on kolmenlaisia: lastenhuoltosuhde, vanhuushuoltosuhde ja kokonaishuoltosuhde. Kaikki kolme suhdelukua kerrotaan yleensä sadalla.
Lastenhuoltosuhde
Määritelmä: 0–15-vuotiaiden väestö jaettuna 16–64-vuotiaiden väestöllä.
Kaava: ([0–15-vuotiaiden väestö] ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
Vanhuushuoltosuhde
Määritelmä: 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö jaettuna 16–64-vuotiaiden väestöllä.
Kaava: ([65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö] ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
Kokonaishuoltosuhde
Määritelmä: lastenhuoltosuhteen ja vanhuushuoltosuhteen summa.
Kaava: (([0–15-vuotiaiden väestö] + [65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö]) ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
HUOM: Huoltosuhde ei ota huomioon työvoimaosuutta ikäryhmittäin. Osa "työikäiseksi" lasketusta väestöstä saattaa todellisuudessa olla työtön tai työvoiman ulkopuolella, kun taas osa "huollettavasta" väestöstä saattaa olla työssä eikä välttämättä taloudellisesti huollettavana.