
Katso reaaliaikaista väestötietoa, kaavioita ja trendejä: Norjan väkiluku
Norjan mediaani-ikä on 40,1 vuotta (2026).
Kokonaishedelmällisyysluku 2,1 edustaa uusiutumistason hedelmällisyyttä: keskimääräistä lasten määrää naista kohden, joka tarvitaan, jotta kukin sukupolvi korvaa itsensä täysin ilman kansainvälistä maahanmuuttoa. Alle 2,1:n arvo johtaa alkuperäisväestön vähenemiseen.
Katso myös: Maailman maat elinajanodotteen mukaan järjestettynä
Tällä hetkellä Norjan väestöstä 86,5% on kaupunkiväestöä (4 891 381 ihmistä vuonna 2026)
Norjan väestöntiheys vuonna 2026 on 15 asukasta neliökilometrillä (40 asukasta neliömaililla), laskettuna maa-alueen kokonaispinta-alasta 365 268 Km2 (141 031 neliömailia).
(sisältää kaupunginosat, piirit, kaupunkialueet jne.)
| Sija | Kaupunkialue | Väestöarvio (2025) |
|---|---|---|
| 1 | Oslo | 874 991 |
| 2 | Stavanger | 206 726 |
| 3 | Trondheim | 141 819 |
| 4 | Bergen | 135 293 |
| 5 | Tromsø | 54 242 |
| 6 | Drammen | 54 176 |
| 7 | Fredrikstad | 53 657 |
| 8 | Lagunen | 51 696 |
| 9 | Kristiansand | 51 332 |
Väestöpyramidi (myös ”ikä-sukupuolipyramidi”) on graafinen esitys väestön iästä ja sukupuolesta.
Tyypit:
Vaiheet:

Huoltosuhteita on kolmenlaisia: lastenhuoltosuhde, vanhuushuoltosuhde ja kokonaishuoltosuhde. Kaikki kolme suhdelukua kerrotaan yleensä sadalla.
Lastenhuoltosuhde
Määritelmä: 0–15-vuotiaiden väestö jaettuna 16–64-vuotiaiden väestöllä.
Kaava: ([0–15-vuotiaiden väestö] ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
Vanhuushuoltosuhde
Määritelmä: 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö jaettuna 16–64-vuotiaiden väestöllä.
Kaava: ([65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö] ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
Kokonaishuoltosuhde
Määritelmä: lastenhuoltosuhteen ja vanhuushuoltosuhteen summa.
Kaava: (([0–15-vuotiaiden väestö] + [65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö]) ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
HUOM: Huoltosuhde ei ota huomioon työvoimaosuutta ikäryhmittäin. Osa "työikäiseksi" lasketusta väestöstä saattaa todellisuudessa olla työtön tai työvoiman ulkopuolella, kun taas osa "huollettavasta" väestöstä saattaa olla työssä eikä välttämättä taloudellisesti huollettavana.