
Katso reaaliaikaista väestötietoa, kaavioita ja trendejä: Serbian väkiluku
Serbian mediaani-ikä on 44,7 vuotta (2026).
Kokonaishedelmällisyysluku 2,1 edustaa uusiutumistason hedelmällisyyttä: keskimääräistä lasten määrää naista kohden, joka tarvitaan, jotta kukin sukupolvi korvaa itsensä täysin ilman kansainvälistä maahanmuuttoa. Alle 2,1:n arvo johtaa alkuperäisväestön vähenemiseen.
Katso myös: Maailman maat elinajanodotteen mukaan järjestettynä
Tällä hetkellä Serbian väestöstä 74,2% on kaupunkiväestöä (4 928 390 ihmistä vuonna 2026)
Serbian väestöntiheys vuonna 2026 on 76 asukasta neliökilometrillä (197 asukasta neliömaililla), laskettuna maa-alueen kokonaispinta-alasta 87 460 Km2 (33 768 neliömailia).
(sisältää kaupunginosat, piirit, kaupunkialueet jne.)
| Sija | Kaupunkialue | Väestöarvio (2025) |
|---|---|---|
| 1 | Beograd (Belgrade) | 1 121 410 |
| 2 | Novi Sad | 262 324 |
| 3 | Niš | 199 431 |
| 4 | Kragujevac | 130 084 |
| 5 | Novi Pazar | 79 249 |
| 6 | Subotica | 77 043 |
| 7 | Borca | 70 139 |
| 8 | Kraljevo | 66 017 |
| 9 | Čačak | 63 182 |
| 10 | Pančevo | 61 476 |
| 11 | Kruševac | 59 527 |
| 12 | Zrenjanin | 59 018 |
| 13 | Leskovac | 51 170 |
Väestöpyramidi (myös ”ikä-sukupuolipyramidi”) on graafinen esitys väestön iästä ja sukupuolesta.
Tyypit:
Vaiheet:

Huoltosuhteita on kolmenlaisia: lastenhuoltosuhde, vanhuushuoltosuhde ja kokonaishuoltosuhde. Kaikki kolme suhdelukua kerrotaan yleensä sadalla.
Lastenhuoltosuhde
Määritelmä: 0–15-vuotiaiden väestö jaettuna 16–64-vuotiaiden väestöllä.
Kaava: ([0–15-vuotiaiden väestö] ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
Vanhuushuoltosuhde
Määritelmä: 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö jaettuna 16–64-vuotiaiden väestöllä.
Kaava: ([65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö] ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
Kokonaishuoltosuhde
Määritelmä: lastenhuoltosuhteen ja vanhuushuoltosuhteen summa.
Kaava: (([0–15-vuotiaiden väestö] + [65-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestö]) ÷ [16–64-vuotiaiden väestö]) × 100
HUOM: Huoltosuhde ei ota huomioon työvoimaosuutta ikäryhmittäin. Osa "työikäiseksi" lasketusta väestöstä saattaa todellisuudessa olla työtön tai työvoiman ulkopuolella, kun taas osa "huollettavasta" väestöstä saattaa olla työssä eikä välttämättä taloudellisesti huollettavana.